reittejä päättäväisten olentojen, seuraten opastusta, ottaen selvää itsestänsä
yöllä voi kuulla sen jos malttaa hiljentää taakse hiljaisuuden äänen, tarkentaa avaten korkeisiin tajuuksiin
signaali magneetin lailla vetävä; päästää irti peloistaan
kohdata suuri pelkojen pohjimmainen; pystynkö luottamaan itseeni, vain itseeni kun kaikki humahtaa ympäriltäni, kun kaikki tuttu katoaa
ohitse vyöhykkeen ääriään meluisan; rauhaan värikkäiden aaltojen; pyörre identiteetin mukana haihtuen
muistoja kaukaa läheltä, melodiaa energiajärjestelmieni ytimessä, silhuetteja rakkaiden Valojen, Koti atmosfäärien jotka todellisuudessaan aina tässä
enkeleitä sataa, minä hiivin ohi rakennettujen avaruuksien
läpivirtaan ehdottomaan halaukseen,
kaipuu reitille jota korkein minussa kantaa; kantaa minua näiden laajojen taivaiden alla, luoden uusia välittävämpiä
aikaan ihmisvuosienkin sykkeen ne saavat suuntansa, minä synnyin, kehoni kasvoi vuodenaikojen matkalla, minä rakastin...
minä luulin,
minä surin kyllä,
huutoja sisäisen lapsen: "unohtunut minä? "
eksymme syystä; tärkeä on jokaisen meidän matka myrskyineen,
peilit joista enkelimme katsovat, haluaisivat paljon meille kertoa
meille olennoille päättäväisille, joskus liiankin
suljemme turhaan itsemme
tahdomme linjata itsemme korkeimmalle säteelle olemuksemne
ja me etsimme reittimme suunnan tavallamme
minä upposin, johonkin syvyyteen upposin; etsimään reittiä
syvyyden pohja ei minuun tehnyt vaikutusta
upottauduin vielä pohjienkin lävitse; kuinka kauas
minä menen siitä kauemmas
mutta jo tietäen silloin; minä otan minut vielä kiinni
minä otin minut kiinni nolla pisteessä ehkä vähän sen jälkeen
siinä taitteessa maalauksen kankaan jossa kaiken voi kääntää ympäri
ymmärtää rajan niin todella ohuen
ymmärtää että me voimme olla iloisia
että me olemme ikuisia
ettei meidän tarvitse pelätä
koska kaikki on hyvin
paljastuu valonsäteet välillä lukujemne
sydämen reitti
puuttuu sen kartasta rajat kun maat
puuttuu aika kun vuodet
määränpää tarkentaa tähän suoraan kokemukseen
kulkee reitti tyyntä ja korkeaa energiavirtausta pitkin
seuraa reitti vetoa tuntemattoman; Syvin Välittäminen on saanut jo meistä otteensa
meistä olennoista päättäväisistä
jaetaan se ymmärrys vapaasti ympäröimään kaikkea mihin säteemme yltää
heille jotka sitä tarvitsevat
kompassimme kun sydämensä syke
sydämen reitti; alkuun miljoona vuotta, miljoona vuotta ajattomuudessa yksi uni; sumea tai kirkas
matkailija todella tärkeä; Sinä valitset
muttet voi valita väärin
olet tervetullut jäädäkseen
